Koonti Suomen UNICEFin lausunnosta

Liikunnallisen elämäntavan edistämistä koskevat esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden päivitykset

Lausunnon antamisen tausta

Opetushallitus on valmistellut luonnokset esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden päivityksiksi, jotka liittyvät liikunnallisen elämäntavan edistämiseen. Päivitysten taustalla on perusopetuslain 2 §:n 2 momenttiin tehty lisäys, jonka toimeenpano edellyttää opetussuunnitelman perusteiden täsmentämistä. Lausuntokierroksella pyydetään näkemyksiä erityisesti esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvusta 3 sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ehdotetusta uudesta alaluvusta 4.2.3, joka käsittelee liikunnallisen elämäntavan edistämistä.

Lausuntoaika alkaa Lausuntopalvelussa 23.10.2025 ja päättyy 13.11.2025 klo 16.15. Tavoitteena on, että liikunnallisen elämäntavan edistämisen edellyttämät opetussuunnitelmien perusteiden päivitykset valmistuvat vuoden 2026 alussa. Lausuttavana olevat päivitykset koskevat sekä esiopetusta että perusopetusta. Esiopetuksen perusteissa luvun 3.1 rakennetta on muokattu ja sisältöä konkretisoitu jatkumon vahvistamiseksi varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen. Perusopetuksen perusteissa alaluku 4.2.3 on kokonaan uutta tekstiä.

Suomen UNICEFin lausunto tarkastelee esitystä lapsen oikeuksien näkökulmasta. Keskeisenä lähtökohtana on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artikla, jonka mukaan lapsella on oikeus lepoon, vapaa-aikaan, leikkiin ja virkistystoimintaan sekä osallistumiseen kulttuuri- ja taide-elämään. UNICEF korostaa, että liikunnallinen elämäntapa, leikki ja aktiivinen arki eivät ole yksinomaan lapsen tai perheen vastuulla, vaan julkishallinnon ja opetuksen järjestäjien tulee luoda rakenteet ja ympäristöt, jotka mahdollistavat näiden oikeuksien toteutumisen yhdenvertaisesti kaikille lapsille.

Mihin UNICEF on esityksessä tyytyväinen?

Suomen UNICEF suhtautuu myönteisesti siihen, että liikunnallisen elämäntavan edistäminen on nostettu opetussuunnitelman perusteissa omaksi tarkastelukohdakseen ja että aihetta käsitellään sekä esiopetuksen että perusopetuksen tasolla. Erityisesti perusopetuksen toimintakulttuuria koskevassa osuudessa UNICEF kiittää luonnosta sen kattavuudesta. UNICEF pitää tärkeänä, että liikunnallinen elämäntapa nähdään osana koulun ja esiopetuksen toimintakulttuuria eikä irrallisena lisätehtävänä.

UNICEF on tyytyväinen myös siihen, että esityksessä on huomioitu lapsen oikeuksien yleisperiaatteita, erityisesti lapsen edun ensisijaisuus, lasten osallisuus ja yhdenvertaisuus. Näiden periaatteiden näkyminen opetussuunnitelmatekstissä on tärkeää, koska liikunnallisen elämäntavan edistäminen onnistuu vain, jos jokaisella lapsella on tosiasialliset mahdollisuudet osallistua, liikkua, leikkiä ja levätä omista lähtökohdistaan käsin.

Myönteistä on lisäksi se, että lausuttavana oleva perusopetuksen uusi alaluku 4.2.3 tunnistaa liikunnallisen elämäntavan edistämisen osaksi kouluyhteisön laajempaa tehtävää. UNICEF pitää tärkeänä, että koulujen ja esiopetuksen oppimisympäristöissä sekä päivän rakenteissa tunnistetaan lasten luontainen tarve liikkua ja leikkiä. Tämä tukee lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia, oppimista ja kehitystä.

Mihin UNICEF toivoo kiinnitettävän huomiota?

UNICEFin keskeinen viesti on, että opetussuunnitelman perusteissa tulisi vielä vahvemmin näkyä lapsen oikeus lepoon, leikkiin, liikkumiseen ja turvalliseen, liikunnallisen elämäntavan mahdollistavaan oppimisympäristöön. UNICEF ehdottaa useissa kohdissa täydennyksiä, joilla varmistettaisiin, että liikunnallisen elämäntavan edistäminen ei jää yleiseksi tavoitteeksi, vaan konkretisoituu opetuksen järjestäjän vastuiksi, paikalliseksi opetussuunnitelmatyöksi ja arjen toimintakulttuuriksi.

1. Oppimisympäristöjen tulee mahdollistaa leikki ja liikkuminen

Esiopetuksen tehtävää ja yleisiä tavoitteita koskevassa luvussa UNICEF ehdottaa, että lapsen oikeutta turvalliseen oppimisympäristöön täydennetään maininnalla liikunnallisen elämäntavan mahdollistavasta optimaalisesta oppimisympäristöstä. Perusteluna on lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artiklan toteutuminen: lapsella tulee olla mahdollisuus omaehtoiseen leikkiin ulkona vaihtelevassa, haasteellisessa ja turvallisessa fyysisessä ympäristössä. Tämän tulee koskea myös vammaisia lapsia, joille on turvattava esteettömät ja osallistavat ympäristöt ja palvelut.

UNICEF nostaa esiin myös rakennetun ympäristön merkityksen. Liian pienet sisätilat tai pihat voivat muodostua esteeksi liikunnalliselle elämäntavalle. Siksi oppimisympäristöjä tulisi kehittää aktiivisiksi, osallistaviksi ja leikkisiksi sekä suunnitella yhdessä lasten kanssa. Lasten osallistuminen tilojen ja leikkialueiden suunnitteluun vahvistaa lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja tukee lapsen edun toteutumista.

2. Vastuu liikunnallisesta elämäntavasta ei saa jäädä yksilölle

UNICEF korostaa, että julkishallinnon tulee mahdollistaa ja edistää lasten leikkiä ja liikunnallista elämäntapaa. Tästä syystä opetussuunnitelmateksteissä olisi tärkeää välttää tulkintaa, jossa liikkuminen nähdään ensisijaisesti lapsen tai perheen omana vastuuna. UNICEF ehdottaa esimerkiksi esiopetuksen tavoitteita koskevaan kohtaan lisäystä lasten liikunnallisuuden kehittämisestä sekä kohtaan, jossa käsitellään arkielämän rytmiä, ruokailua, liikkumista ja lepoa, myös leikin merkityksen lisäämistä.

3. Yhdenvertaisuus ja esteettömyys on varmistettava käytännössä

UNICEF pitää tärkeänä, että liikunnallisen elämäntavan edistäminen toteutuu yhdenvertaisesti. Lausunnossa muistutetaan, että tietyt lapsiryhmät, kuten köyhissä perheissä elävät lapset, vammaiset lapset ja maahanmuuttotaustaiset lapset, voivat kohdata muita enemmän esteitä leikkiin, liikkumiseen ja vapaa-ajan toimintaan osallistumisessa. Siksi opetussuunnitelman perusteiden tulee ohjata opetuksen järjestäjiä arvioimaan, miten liikunnallista elämäntapaa edistetään yhdenvertaisesti ja miten toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään.

4. Koulupäivän rakenteen tulee jättää aikaa leikille, levolle ja aktiiviselle oppimiselle

UNICEF kiinnittää huomiota siihen, että akateemisiin tavoitteisiin ja koulutukselliseen menestykseen kohdistuvat paineet voivat kaventaa lasten mahdollisuuksia leikkiin, liikkumiseen ja virkistykseen. Opetussuunnitelmissa ja arjen aikatauluissa tulee siksi varmistaa riittävästi tilaa aktiiviselle, leikkiä hyödyntävälle oppimiselle, ulkoilulle, luonnossa toimimiselle ja levolle. Myös kotitehtävien määrän kohtuullisuus on osa lapsen oikeutta lepoon ja vapaa-aikaan.

5. Paikallisen toimeenpanon tulee olla seurattavaa

UNICEF ehdottaa perusopetuksen paikallisesti päätettäviä asioita koskevaan kohtaan täsmennystä siitä, miten opetuksen järjestäjä toteuttaa liikunnallisen elämäntavan edistämistä yhdenvertaisesti ja miten sen toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään. Tämä vahvistaisi esityksen toimeenpanokelpoisuutta ja auttaisi varmistamaan, että kirjaukset muuttuvat käytännön toiminnaksi kouluissa ja esiopetuksessa.