Lapsen oikeuksien sopimus määrittelee, että lapsia tulee kuulla heitä itseään koskevissa asioissa ja päätöksissä. Lasten kokemus ja ääni saisivat kuulua mediassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa nykyistä enemmän. Lasten haastattelemisessa on kuitenkin huomioitava heidän erityinen asemansa ja haastateltaessa tulee turvata heidän hyvinvointinsa ja turvallisuutensa. Erityistä huomiota turvallisuuteen tulee kiinnittää, kun haastateltavana on hyvin nuoria ja/tai haavoittuvassa asemassa olevia lapsia.
Tähän muistilistaan olemme koonneet asioita, jotka lapsia haastateltaessa tulisi huomioida.
Haastatteluun valmistautuminen
Lapsen suojelu on ensisijaista. Arvioi tilanne ja käsitellyt aiheet. Voiko lapsi puhua aiheesta turvallisesti? Voiko aiheen käsittelystä koitua jälkiseurauksia hänelle?
Tiedosta aiheeseen liittyvät ennakko-oletukset ja stereotypiat, jotta voit välttää niiden tarpeetonta vahvistamista. Mieti, millä tavalla asemoit lapsen haastattelussa, onko hän uhri vai toimija. Taustoita tilanne, jossa lapsi elää.
Vähemmistöjä, haavoittuvassa asemassa olevia tai eri kulttuureja käsitteleviä sisältöjä tehdessä on kiinnitettävä erityistä huomiota esitystapaan ja näkökulmaan, jotta sisältö on objektiivista ja kunnioittavaa eikä toista stereotypioita tai rasismia. Tämä koskee sekä tekstiä että kuvia. Vähemmistöön kuuluvia lapsia on tärkeää haastatella myös muista näkökulmista kuin vähemmistöön kuulumisesta, esimerkiksi vammaisia lapsia tulisi haastatella muistakin asioista kuin elämästä vamman kanssa.
Kansainvälisen avustustyön kentällä puhutaan valkoisen pelastajan -narratiivista, jossa länsimaalainen henkilö tekee itsestään sankarin auttaessaan köyhissä maissa – asetelma on ongelmallinen, sillä se vähättelee paikallisten omaa toimijuutta sekä vahvistaa valtarakennetta, jossa köyhät maat ovat riippuvaisia länsimaiden avusta. Pohdi sisältöä tuottaessa, kuka on tarinassasi aktiivinen toimija ja vältä valkoinen pelastaja -narratiivia.
Pohdi lapsen etua julkaistessasi lapsen henkilötietoja ja taustoja. Onko koko nimi tai asuinpaikka tarpeen salata lapsen turvallisuuden vuoksi?
Lapsen haastatteleminen
Kerro lapselle ikätasoisesti ja mahdollisimman selkeästi kuka olet, mistä asioista haluat kuulla ja kysyä ja mihin tarkoitukseen. Kerro missä formaatissa (teksti, audio, video) ja milloin lapsen vastauksia/kuvia käytetään.
Valitse turvallinen ja rauhallinen paikka haastattelun tekemiselle.
Varmista, että lapsi on ymmärtänyt haastattelun tarkoituksen ja haluaa olla mukana. Selvitä mahdollisuuksien mukaan, onko lasta painostettu osallistumaan tai onko hänen mielipiteeseensä vaikutettu.
Osallistumisen tulee olla vapaaehtoista, haastateltaville ei makseta palkkiota tai tarjota muuta vastiketta.
Toimi tilanteessa kunnioittaen ja kuunnellen. Älä johdattele lapsen vastauksia, tiedosta omat ennakkoasenteesi ja oletuksesi äläkä anna niiden vaikuttaa haastattelun kulkuun.
Vältä kysymyksiä, jotka ovat kulttuurisesti arkaluontoisia, asettavat lapsen vaaraan, nöyryyttävät lasta tai nostavat esiin traumaattisia kokemuksia.
Älä kosketa lasta ilman hänen suostumustaan. Haastattelutilanteessa voit kannustaa tai myötäelää muilla tavoin, esimerkiksi tarjoamalla juotavaa tai mahdollisuuden tauon pitämiseen.
Lapsen kuvaaminen
Lapselta sekä hänen huoltajaltaan tulee olla kirjallinen lupa kuvaamiseen ja kuvien ja videoiden julkaisuun. Kun haastatellaan UNICEFin avustustyön piirissä olevia lapsia, tarvitaan sekä lapsen että huoltajan lupa kaikilta alle 18-vuotiailta. Tehdessäsi yhteistyötä UNICEFin kanssa, yhteyshenkilösi UNICEFilla avustaa kuvauslupien varmistamisessa.
Kuvaa lasta aktiivisena ja vahvana toimijana ennemmin kuin uhrina. Lapsen kuvaaminen ilman vaatteita, esimerkiksi pesulla, ei ole sallittua.
Journalistin ohjeiden mukaan alaikäisen rikoksen tekijän tai uhrin henkilöllisyyttä on suojattava.
Varmista, että paikassa saa kuvata, esimerkiksi pakolaisleireillä saatetaan vaatia erillinen kuvauslupa.
Julkaisu
Pyri varmistamaan, että julkaistavassa materiaalissa välittyy haastateltujen lasten aito kokemus. Esimerkiksi niin, että materiaalissa on mukana suoria sitaatteja eikä vain kuvailua.
Huomioi oikeat ja kunnioittavat termit ja kulttuuriin liittyvät erityisyydet. Jos et tiedä oikeita termejä, kysy ja ota selvää.
Huolehdi omasta ja lapsen turvallisuudesta, varmista, että lapsen asuinpaikan/sijainnin sekä nimen julkaisu ei vaaranna hänen turvallisuuttaan ja pohdi, onko jotain yksityiskohtia tarpeen salata.
Kaikkea kuvattua ja nauhoitettua ei tarvitse julkaista. Varmista, että julkaistavasta sisällöstä on kuvauslupa.
Syventävää tietoa aiheesta on koottu esimerkiksi Lastensuojelun Keskusliiton ja Suomen Journalistiliiton oppaaseen.
