Neljä syytä miksi Suomen tukema kehitysapu lapsille kannattaa
Suomen valtio tukee kehittyviä maita virallisella kehitysavulla. Vuodesta 2024 kansainvälinen kehitysrahoitus on ollut laskusuunnassa ja myös Suomi on leikannut kehitysapuun käytettäviä määrärahoja.
Kehitysavun tarve on tällä hetkellä historiallisen suuri. Konfliktit, ilmastonmuutos ja eriarvoisuuden kasvu näkyvät lasten arjessa ympäri maailmaa. Juuri näihin haasteisiin kehitysavulla voidaan vastata. Valtioiden kehitysapu ja etenkin joustava yleisrahoitus on tärkeä kivijalka köyhien maiden kehitykselle.
Kehitysapuun ja sen tehokkuuteen liittyy monia myyttejä tai vääriä käsityksiä. Joustava rahoitus peruspalveluihin on kuitenkin tutkitusti tehokas tapa vähentää köyhyyttä ja lapsikuolleisuutta sekä lisätä pitkäkestoista yhteiskuntakehitystä ja yleistä vakautta. Myös UNICEF saa Suomen valtiolta rahoitusta globaaliin toimintaansa.
Listasimme neljä syytä, miksi Suomen tukema kehitysapu lapsille kannattaa.
1) Kehitysapu luo turvallisuutta
Lapsille kohdistettava kehitysapu vahvistaa kestävän yhteiskunnan perustuksia ja edistää vakautta.
Kehitysapu:
- Tukee lasten tasa-arvoista pääsyä peruspalveluihin kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvapalveluihin
- Edistää lasten osallisuutta
- Edistää rauhanrakentamista
- Tukee konflikteista kärsivien lasten toipumista.
Investoiminen pelkästään puolustukseen ei riitä ratkaisemaan epävakauden ja konfliktien juurisyitä. Tie aseellisista konflikteista kestävään rauhaan vaatii turvallisuuteen keskittyvän rahoituksen rinnalle investointeja peruspalveluiden saatavuuteen ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen.
Strategiset investoinnit lapsiin eivät muuta ainoastaan yksilön elämää vaan tukevat laajasti sosiaalista yhteenkuuluvuutta, taloudellisia mahdollisuuksia ja pitkäaikaista turvallisuutta yhteiskunnassa.
2) Apuriippuvuus on myytti
Yleinen käsitys siitä, että valtioiden virallinen kehitysapu (ODA) luo apuriippuvuutta on vanhentunut ja virheellinen. Kun kehitysapu suunnitellaan strategisesti – paikallisen omistajuuden ja kapasiteetin vahvistamisen ympärille – siitä tulee omavaraisuuden moottori, ei riippuvuus.
Itse asiassa kehitysavun ansiosta monet maat luokitellaan nykyään keski- tai korkeatuloisiksi, mikä osoittaa hyvin kohdennetun tuen voiman.
Kestävä edistys alkaa siitä, että maita tuetaan ottamaan ohjat omasta kehityksestään. Työ alkaa sitoumuksista, kuten lapsen oikeuksien yleissopimuksesta, ja toteutetaan investoinneilla kansallisiin kehitysohjelmiin, niiden suunnitteluun, koordinointiin ja rahoitusjärjestelmiin. Keskittymällä kansallisen kapasiteetin ja vastuullisuuden rakentamiseen ei luoda riippuvuutta.
Riippuvuuden sijaan virallinen kehitysapu mahdollistaa valtioille laadukkaiden palveluiden tarjoamisen ja kehittämisen, koulujen määrän kasvattamisen, lasten rokottamisen ja lopulta polun kohti kestävää kehitystä ja vaurautta.
3) Tarpeet kasvavat, resurssit vähenevät
Maailman tilanne on käynyt yhä haastavammaksi. Kriisit voimistuvat ja resurssit kasvavien tarpeiden ratkaisemiseksi pienenevät. Tämä asettaa haavoittuvimmat lapset entistä suurempaan vaaraan. Tällä hetkellä vain 17% kestävän kehityksen tavoitteista (SDG) on aikataulussa ja yli kolmanneksen tavoitteiden edistyminen on joko pysähtynyt tai taantunut.
On odotettavissa, että hauraissa maissa elää vuoteen 2030 mennessä 26% maailman väestöstä - eli yli kaksi miljardia ihmistä - ja 86% äärimmäisessä köyhyydessä elävistä ihmisistä. Hauraus lisää merkittävästi ruokaturvattomuutta ja siirtolaisuutta. Konfliktien, sään ääri-ilmiöiden ja nälän keskellä lapset ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa.
Virallisen kehitysavun vähennykset, rahoituksen siirtyminen puolustukseen ja monenkeskisen yhteistyön haasteet vaarantavat resurssit, joita tarvitaan yhteisten sitoumuksien, kuten YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen täyttämiseksi.
Sitoutuminen rahoituksen ennustettavuuteen ja joustavauuteen on myös tärkeää. Monivuotinen rahoitus on välttämätöntä kestävien ratkaisujen ja palveluiden, kuten terveys- ja koulutusjärjestelmien luomiseksi. Lyhytaikaiset ja reaktiiviset toimintatavat heikentävät lasten kannalta elintärkeää pitkän aikavälin vakautta ja kehitystä.
4) Kehitysapu tuottaa tulosta
UNICEF laskee, että jokainen lapseen sijoitettu dollari tuottaa noin kymmenkertaisen hyödyn takaisin yhteiskunnalle. Investoinnit lapsiin parantavat terveyttä, koulutusta ja hyvinvointia ja vahvistavat yhteisöjen kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi haitallisia normeja, kuten lapsiavioliittoja, muuttavat ohjelmat auttavat pitämään tytöt koulussa, vähentävät terveysriskejä ja alentavat näin kustannuksia pitkällä aikavälillä. Samalla ne luovat pysyvää muutosta: lapset kasvavat hyvinvoiviksi, koulutetummiksi ja kykeneviksi rakentamaan tulevaisuuttaan terveinä ja tuottavina aikuisina.
Suomen tulee profiloitua lapsen oikeuksien edelläkävijämaana kehityspolitiikassaan ja -rahoituksessaan sekä osana kansainvälistä turvallisuuspolitiikkaansa.
