Mitä nälänhätä tarkoittaa?
Alueelle tai maahan julistetaan nälänhätä, kun aliravitsemus ja siihen liittyvä kuolleisuus ylittävät tietyn rajan. Sitä ennen hälytysmerkit ovat nähtävissä jo pitkään.
Nälänhätä on voimakas sana.
Se on tarkkaan määritelty hätätila, joka tarkoittaa äärimmäistä pulaa ruuasta sekä vedestä ja sitä, että ihmiset menehtyvät ravinnon puutteeseen.
Pääsääntöisesti nälänhädän määrittelyyn käytetään IPC:n (Integrated Food Security Phase Classification) luokittelua ruuan puutteen eri tasoista. Tasoja on viisi ja niistä korkein tarkoittaa nälänhätää.
Viides taso, eli nälänhätä tarkoittaa, että:
- ainakin 20 % alueen kotitalouksista kärsii äärimmäisestä ravinnonpuutteesta,
- vakavasti aliravittujen alle 5-vuotiaiden määrä alueella on yli 30 % ( tai 15 % jos mittaustapana käytetään yläkäsivarren ympärysmittaa) ja
- aliravitsemukseen liittyvä kuolleisuus on kaksi aikuista tai neljä lasta 10 000 ihmistä kohti päivässä.
Nälänhädän julistaminen tehdään paikallisten viranomaisten ja kansainvälisten avustusjärjestöjen yhteisessä harkinnassa silloin, kun tietyt kuolleisuuteen ja ravitsemukseen liittyvät kriteerit alueella täyttyvät.
Nälänhädän julistaminen on viimeinen hätähuuto nälästä kärsivien auttamiseksi.
Suurin nälänhädän aiheuttaja on aseelliset konfliktit, sillä ne kuormittavat ja tuhoavat keskeistä palveluinfrastruktuuria, jolla huolehditaan ihmisten ravinnon saannista, puhtaasta vedestä ja terveyspalveluista. Myös luonnonkatastrofit kuten pitkittyneet tulvat tai kuivuus sekä äärimmäinen köyhyys voivat aiheuttaa nälänhätää.
Nälänhätäkriisissä nopea toiminta on tärkeintä
Nälänhädän julistaminen on viimeinen hätähuuto nälästä kärsivien auttamiseksi. Silloin ollaan pisteessä, jossa ihmisiä on menehtynyt laajamittaisesti aliravitsemuksen vuoksi jo jonkin aikaa.
Vuoden 2011 Somalian nälänhädän yhteydessä kuoli 260 000 ihmistä. Puolet kuolemista tapahtui jo ennen nälänhädän julistamista. Uhreja olisi voinut tulla merkittävästi enemmänkin ellei apua olisi saatu ajoissa sitä tarvitseville.
Somalian vuoden 2011 nälänhädässä lasten yleisimpiä kuolinsyitä olivat ripuli ja tuhkarokko.
Nälänhädän julistus ei sinänsä muuta avustustyön luonnetta, mutta se voi lisätä painetta poliittiseen päätöksentekoon ja auttaa kääntämään globaalin huomion kriisiin ja siten varmistamaan lisää rahoitusta ihmisten auttamiseksi ja avustustyön laajentamiseksi. Nälänhätää julistettaessa ollaan tyypillisesti sellaisessa tilanteessa, etteivät maan omat resurssit enää riitä, vaan tarvitaan merkittävää ulkopuolista apua.
Tilanteen kiristyessä nälänhädäksi hätäapua ja lasten aliravitsemuksen hoitoa lisätään entisestään resurssien puitteissa. Puhtaan veden saatavuus ja tautien ennalta ehkäiseminen ovat tärkeä osa aliravitsemukseen liittyvien kuolemien ehkäisyssä, sillä aliravitut ja heikot lapset ovat moninkertaisessa riskissä sairastua likaisen veden mukana leviäviin tauteihin. Esimerkiksi Somalian vuoden 2011 nälänhädässä lasten yleisimpiä kuolinsyitä olivat ripuli ja tuhkarokko.
Ennakointi ja valmistautuminen ehkäisevät ja lieventävät kriisejä
UNICEFin työn tavoitteena on ehkäistä nälänhädän kaltaisia kriisitilanteita syntymästä. Keskeistä nälänhädän ehkäisyssä on ennakointi ja aliravitsemuksen hoito ajoissa. Erityisesti lapsille pitkittyneellä aliravitsemuksella on vakavia ja pitkäkestoisia vaikutuksia lasten kehitykseen ja elämään. Ihmisten auttaminen ennen nälänhädän kaltaisen tilanteen syntymistä on tuloksellisempaa.
Kriisien välttäminen ei ole kokonaan mahdollista, esimerkiksi ilmastonmuutokseen linkittyviä sään ääri-ilmiötä tullaan kokemaan jatkossakin.
Kriiseihin voi kuitenkin valmistautua. Yhteisöjen varautumista voidaan tukea esimerkiksi rakentamalla aurinkovoimalla toimivia porakaivoja ja muita kestäviä vesilähteitä. Tai varmistamalla puhtaan veden saatavuus ihmisille ja karjalle, josta ihmisten toimeentulo on kiinni. Hyödyllistä on myös vahvistaa yhteisöjen varautumista ruoanpuutteeseen ja kuivuuteen esimerkiksi toimittamalla siemenviljaa viljelijöille.
Muokattu 27.8.2025
